375 386 ×
thank you · danke · merci · tak · gracias · grazie · благодаря́ · dziękuję · bedankt · obrigado · ευχαριστώ · köszönöm · mulțumesc · kiitos · poďakovať · hvala
Toimi nyt

Ehdotuksemme, miten makean veden ekosysteemejä ja niiden luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle tuomia etuja tuetaan parhaiten

 

Euroopan komissio arvioi, hoitaako EU:n vesipolitiikka tehtävänsä, ja pyrkii keräämään mahdollisimman monia näkemyksiä makean veden ekosysteemien merkityksestä ja siitä, onko EU:n lainsäädännöllä parannettu vesistöjen tilaa ja siirrytty kohti kestävää vedenhuoltoa. Julkinen kansalaiskuuleminen EU:n vesipuitedirektiivistä julkaistiin 17. syyskuuta 2018, ja kaikkia kansalaisia ja sidosryhmiä pyydetään esittämään näkemyksensä.

 

Ehdotamme seuraavia vastauksia kysymyksiin, jotka koskevat vesipuitedirektiiviä (VPD) ja sen tytärdirektiivejä pohjavesidirektiiviä ja ympäristönlaatunormeja koskevaa direktiiviä (prioriteettiainedirektiiviä). Nämä direktiivit asettavat Euroopan vesivarojen kestävän hoidon peruspuitteet. Lisäksi monet EU:n hallitukset ja toimialat, joilla on taloudellisia intressejä, haluavat heikentää VPD:ä. Ehdottamamme vastauksen pitäisi varmistaa, että tämä mullistava laki säilyy vahvana ja pystyy jatkossakin ohjaamaan EU:n vedenhuollon lähestymistapoja kohti kestävämpää suuntaa.

 

Osa I - Kysely suurelle yleisölle

 

1. Millainen Euroopan vesistöjen tila on arviosi mukaan nykyisin?

Ei hyvä

 

Perustelumme

Vaikka vesipuitedirektiivi on tuonut mukanaan parannuksia, etenkin tiettyjen saasteiden kohdalla, on Euroopan vesistöjen tila edelleen huono. Itse asiassa 60% EU:n joista, järvistä ja kosteikoista on tällä hetkellä huonossa kunnossa eikä ole saavuttanut vesipuitedirektiivin ”hyvän tilan” tavoitetta. Vaikka pohjavesistöt voivat yleisesti ottaen paremmin, joillain Euroopan seuduilla on edelleen huomattavia ongelmia.

 

2. Kun ajattelet vettä ja sen eri käyttötarkoituksia ja toimintoja, mitä seuraavista pidät tärkeinä?

  • Juomavesilähteiden ja jakelujärjestelmien suojelu: Erittäin tärkeää
  • Veden suojelu pilaantumiselta: Erittäin tärkeää
  • Juomaveden ja kotitalouksissa käytettävän veden saatavuus: Erittäin tärkeää
  • Maatalouden kasteluveden saatavuus: Ei lainkaan tärkeää
  • Veden saatavuus teollisuudessa: Ei lainkaan tärkeää
  • Veden saatavuus virkistyskäyttöön: Erittäin tärkeää
  • Veden saatavuus kuljetustarkoituksiin: Ei lainkaan tärkeää
  • Veden saatavuus energiantuotantoon: Ei lainkaan tärkeää
  • Luonnonvesien ja niihin liittyvien ekosysteemien suojelu: Erittäin tärkeää
  • Tulvien ehkäisy ja torjunta: Erittäin tärkeää

 

Perustelumme
Jos VPD toteutetaan oikeanlaisesti, vettä pitäisi riittää kaikille oikeutetuille veden käyttäjille. Vedenjakelun ensiprioriteettina tulisi siitä huolimatta olla juomavesi ja ekosysteemien säilyttäminen muiden käyttäjien vedenlähteenä.

 

3. Katsotko, että vesivaroja hoidetaan ja käytetään tällä hetkellä kestävästi?

Ei

 

Perustelumme

Jäsenvaltioita ei juuri kiinnosta puuttua Euroopan vesivarojen kestämättömän hoitamisen keskeisiin syihin. Tällä hetkellä EU:n vesilainsäädäntöä – joka on olemassa juuri varmistaakseen veden kestävän hoidon ja käytön – leimaa hallitusten tapa käyttää ja väärinkäyttää sen joustavuutta. Tätä kautta ne voivat lykätä paljon kaivattuja toimenpiteitä, alentaa tavoitteita tai näyttää vihreää valoa tuhoisille hankkeille. Lisäksi tämänhetkiset jokivesistöjen hallintasuunnitelmat ovat tehottomia viranomaisten ja osallistuvien sidosryhmien epäasianmukaisen suunnittelun vuoksi. Ne nojaavat vahvasti vapaaehtoisiin toimenpiteisiin eivätkä saa tarpeeksi rahoitusta valvontatoimien toteuttamiseen, minkä seurauksena ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta. Suuret veden käyttäjät ja saastuttajat (esim. kestämättömiä viljelymenetelmiä käyttävät maanviljelijät) eivät myöskään maksa osuuttaan ympäröiville vesistöille aiheuttamistaan vahingoista. Kustannukset jäävät pääosin veronmaksajien ja kuluttajien harteille vesilaskujen muodossa.

 

6. Onko vesivarojen hoito maassasi mielestäsi parantunut vesipuitedirektiivin (2003) ja tulvadirektiivin (2009) käyttöönoton jälkeen? Huomaa, että näinä vuosina direktiivit saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Kyllä, jonkin verran

 

Perustelumme

Vaikka EU:n vesipolitiikan tavoitteita ei ole vielä saavutettu ja jäsenvaltioilta puuttuu edelleen kunnianhimoa kestävään vedenhuoltoon, VPD:llä on ollut positiivinen vaikutus hoitokäytäntöihin kautta Euroopan. On luotu uusia vankkoja hallintorakenteita, ja olemme saaneet huomattavasti enemmän tietoa EU:n jokien, järvien, kosteikkojen, jokisuistojen, pohjaveden ja rannikkovesien tilasta ja niihin kohdistuvista paineista sekä siitä, mitkä ovat kustannustehokkaimpia toimenpiteitä paineiden hoitamiseksi. Vedenhuollon läpinäkyvyys ja yleisön osallistuminen ovat myös parantuneet huomattavasti. Molemmat ovat suoraa seurausta VPD:stä. Lisäksi yhteistyö valuma-alueita jakavien valtioiden välillä on lisääntynyt, tarjoten makean veden ekosysteemeille elintärkeää rajat ylittävää suojelua.

 

7. Onko pinta- ja pohjavesien laatu maassasi tai alueellasi mielestäsi parantunut vesipuitedirektiivin käyttöönoton jälkeen?

Kyllä, jonkin verran

 

Perustelumme

Tulokset riippuvat täysin jäsenvaltion halusta ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että joet, järvet, kosteikot ja pohjavesi ovat terveitä ja, jos VPD on toteutettu kunnolla, parannusta on tapahtunut. Voimme todeta, että VPD:in liittyvät toimenpiteet ovat yleisesti ottaen vähentäneet yhteiskunta-, teollisuus- ja maataloussaastetta ympäri Euroopan. Niillä on myös pysäytetty tai muutettu tuhoisia infrastruktuurihankkeita ja täten ehkäisty haitallisia muutoksia ekosysteemien luonnollisiin olosuhteisiin. Makean veden ekosysteemejä on ennallistettu ympäri Eurooppaa, ja joillain toimenpiteillä (esim. tietyillä padonpurkuhankkeilla) on ollut välitön vaikutus monimuotoisuuden elpymiseen.

 

8. Mitä seuraavista pidät haasteina, jotka vaikeuttavat pinta- ja pohjavesien hyvän laadullisen ja/tai määrällisen tilan saavuttamista? (Pisteytä kukin seikka asteikolla 1-5, jossa 5 = hyvin huomattava este, 4 = huomattava este, 3 = kohtalainen este, 2 = vähäinen este, 1 = ei este. Kaikki seikat olisi mahdollisuuksien mukaan pisteytettävä, mutta voit valita myös vaihtoehdon ”en osaa sanoa / ei mielipidettä”).

 

Määrälliset näkökohdat

  • Juomaveden kysynnän kasvu / väestönkasvu: 2 (Vähäinen este)
  • Energian tuotannossa, teollisuudessa ja maataloudessa käytettävän veden kysynnän kasvu: 5 (Hyvin huomattava este)
  • Teollisuustoimintaan käytettävän veden kysynnän kasvu: 3 (Kohtalainen este)
  • Maatalouden kasteluveden kysynnän kasvu: 5 (Hyvin huomattava este)
  • Ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuivuuksien pahentuminen (joka vähentää veden saatavuutta): 2 (Vähäinen este)

 

Veden pilaantuminen

  • Maatalouden torjunta-aineiden käytön aiheuttama veden pilaantuminen: 5 (Hyvin huomattava este)
  • Veden pilaantuminen, joka aiheutuu seuraavista lähteistä peräisin olevista ravinteista: 5 (Hyvin huomattava este)

(a) yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien käsittelylaitosten jätevedet: 2 (Vähäinen este)

(b) lannoitteiden ja lannan maatalouskäyttö: 5 (Hyvin huomattava este)

  • Kaikista lähteistä, myös historiallisista kaivospaikoista, peräisin olevien raskasmetallien aiheuttama pilaantuminen: 5 (Hyvin huomattava este)
  • EU:ssa kiellettyjen orgaanisten kemikaalien aiheuttama pysyvä pilaantuminen: 4 (Huomattava este)
  • Uuden epäpuhtaudet (esim. mikromuovit, lääkkeet): En osaa sanoa / ei mielipidettä

(a) mikromuovit: En osaa sanoa / ei mielipidettä

(b) lääkkeet: 3 (Kohtalainen este)

(c) muut uudet pilaavat aineet: En osaa sanoa / ei mielipidettä

  • Saastepäästöjen riittämätön sääntely: 2 (vähäinen este)

 

Luonnon monimuotoisuus

  • Kielteinen vaikutus vesieskosysteemeihin: 5 (Hyvin huomattava este)
  • Kielteinen vaikutus vedestä riippuvaisiin maaekosysteemeihin: 5 (Hyvin huomattava este)

 

Infrastruktuurin kehittäminen

  • Vesistöjen fyysiset muutokset (esim. jokien suoristaminen, padonrakennus, tulvasuojelu, kaivostoiminta): 5 (Hyvin huomattava este)
  • Viemäröintijärjestelmän kapasiteetin riittämättömyys (joka aiheuttaa ylivuotoja): 3 (Kohtalainen este)
  • Riittämätön tai rajallinen veden varastointi (kastelu ja energiantuotanto jne.): En osaa sanoa / ei mielipidettä
  • Vuotavat juomaveden jakeluverkot: 3 (Kohtalainen este)

 

Vedenotto

  • Laiton tai sääntelemätön vedenotto: 5 (Hyvin huomattava este)
  • Säännellyt mutta kestämättömät vedenottomäärät: 5 (Hyvin huomattava este)
  • Matalat vedenottomaksut (jotka kannustavat tuhlaukseen ja/tai veden talteenoton/uudelleenkäytön laiminlyömiseen: 5 (Hyvin huomattava este)

 

Perustelumme

Makean veden ekosysteemeihin kohdistuu lukuisia paineita. Näistä merkittävimmät esteet pohjaveden hyvän tilan saavuttamiselle ja vaalimiselle ovat maataloussaasteet, liiallinen vedenotto pohjavesiesiintymistä ja joista (usein osana kestämättömiä maatalouskäytäntöjä) sekä vesivoiman, liikenteen, maatalouden ja tulvahallinnan aiheuttamat muutokset jokien ja muiden makean veden ekosysteemien olosuhteisiin. Jokien, järvien, kosteikkojen, rannikkovesien ja pohjaveden terveenä pitämistä vaikeuttaa huomattavasti myös se, ettei suuria saastuttajia ja käyttäjiä pistetä maksamaan aiheuttamistaan vahingoista. Tämä on VPD:n tärkeä edellytys, joka ei tällä hetkellä toteudu. Uusien saasteiden, kuten mikromuovien, vaikutusta VPD:n päämäärien toteutumiseen ei ole vielä arvioitu.

 

9. Mitkä ovat vesienhoidon keskeiset haasteet maassasi tai alueellasi? Rastita merkittävimmät haasteet.

enintään 5 vaihtoehtoa

  • Vesikysymyksiä ei priorisoida kansallisessa politiikassa
  • Suuren yleisön ja asianomaisten sidosryhmien riittämätön kuuleminen ja osallistaminen
  • Riittämätön yhdentäminen muihin veteen liittyviin aloihin ja ristiriitaiset suunnittelutoimet
  • Maataloustoiminnan aiheuttamat haasteet (esim. ravinteet, rehevöityminen, torjunta-aineet, vedenotto)
  • Muu: Hallituksellani ei ole poliittista tahtoa käsitellä makean veden ekosysteemeihin kohdistuvia keskeisiä paineita (esim. maatalous, vesivoima, liikenne, harmaa tulvanhallinta). Tämän osoittaa myös poikkeuksiin nojaaminen ja se, ettei rahoitusta kohdisteta vesien huoltotoimenpiteisiin.

 

Perustelumme

Hallituksilla ei selkeästi ole poliittista tahtoa käsitellä tehokkaasti makean veden ekosysteemeihin kohdistuvia keskeisiä paineita, ja tämä on ehdottomasti suurin haaste kestävälle vedenhuollolle Euroopassa. Kunnianhimon puute on myös seurausta siitä, ettei vesi ole poliittisen tärkeysjärjestyksen kärjessä, eikä makean veden ekosysteemejä arvosteta tarpeeksi. Tämä pitää erityisesti paikkansa, mitä tulee maatalous-, energia- ja liikennealojen vastuussa pitämiseen. Esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikka tukee maanviljelyn tehostamista, mikä johtaa saastumiseen ja liialliseen vedenottoon. Energiapolitiikka tukee vesivoiman kaltaisia vaihtoehtoja, vaikka niillä on negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Liikennepolitiikassa ajetaan huonosti sijoitettuja infrastruktuurihankkeita ottamatta kunnolla huomioon makean veden lajeja ja niiden elinympäristöä. Tarvittavia toimenpiteitä vaikeuttaa myös se, ettei vesien suojeluun ja ennallistamiseen liittyvistä päätöksistä keskustella sidosryhmien tai ainakaan tarpeeksi useiden sidosryhmien kanssa (mukaan lukien ympäristöjärjestöt ja suuri yleisö). Myös haluttomuus osoittaa rahoitusta on ongelma.

 

11. Millä toimilla on mielestäsi ollut suurin vaikutus veden laadun ja vedenkäytön tehokkuuden parantamiseen sen jälkeen, kun vesipuitedirektiivi saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä vuonna 2003? (Pisteytä kukin seikka asteikolla 1-5, jossa 5 = hyvin huomattava parannus, 4 = huomattava parannus, 3 = kohtalainen parannus, 2 = vähäinen parannus, 1 = ei parannusta. Kaikki seikat olisi mahdollisuuksien mukaan pisteytettävä, mutta voit valita myös vaihtoehdon ”en osaa sanoa / ei mielipidettä”).

  • Ympäristön pilaantumisen tiukempi sääntely: 3 (Kohtalainen parannus)
  • Tiukempi sääntely mm. vaarallisten kemikaalien käytön minimoimiseksi teollisuudessa: 3 (Kohtalainen parannus)
  • Kansainvälinen yhteistyö pilaantumisen torjumiseksi: 3 (Kohtalainen parannus)
  • Veden käyttöä energian tuotantoon/muuntamiseen (esim. vesivoima, vesijäähdytysjärjestelmät) koskevien lähestymistapojen muuttuminen: 3 (Kohtalainen parannus)
  • Tehokkaammat jäteveden käsittelytekniikat: 4 (Huomattava parannus)
  • Kotitalouksien/laitteiden parempi teknologia vedenkulutuksen vähentämiseksi (esim. kaksoishuuhtelulla varustetut WC:t, suihkusuuttimien virtausrajoittimet, ympäristöä säästävät pesukoneet): 2 (Vähäinen parannus)
  • Vedenkäyttömaksut (esim. teollisuudessa, maataloudessa ja kotitalouksissa suoritettavan veden mittaamisen perusteella): 3 (Kohtalainen parannus)
  • Parannetaan veden laatua ja saatavuutta ja vesivarojen jakoa koskevien tietojen saatavuutta julkisesti: 2 (Vähäinen parannus)
  • Veden kestävämpi käyttö maataloudessa: 2 (Vähäinen parannus)
  • Muiden maatalouskäytäntöjen muutokset, jotka voivat vaikuttaa veden laatuun ja sen saatavuuteen (esim. torjunta-aineiden käytön vähentäminen, luonnonmukainen viljely, viljelykierto): 2 (Vähäinen parannus)
  • Kaupunkisuunnittelu, jossa “tehdään tilaa vedelle”: 3 (Kohtalainen parannus)
  • Vesivarojen suojelun ja veden liikennekäytön parempi yhdentäminen: 2 (Vähäinen parannus)
  • Akateeminen tutkimus ja tutkimus- ja innovointitoimet, jotka liittyvät vedenkäytön tehostamiseen ja mahdollisten saastumislähteiden torjumiseen: 2 (Vähäinen parannus)

 

Perustelumme

VPD:n tavoitteiden kannalta tehokkaimmiksi toimenpiteiksi ovat osoittautuneet sääntelytoimenpiteet, kuten tiettyjen saastuttavien aineiden käytön rajoittaminen; taloudelliset välineet, kuten vesimaksut; sekä aiheeseen liittyvässä EU-lainsäädännössä esitetyt toimenpiteet, kuten jäteveden käsittely. Vapaaehtoiset toimenpiteet ovat olleet vähemmän tehokkaita, etenkin maataloussaasteen tai liiallisen vedenoton osalta.

 

13. Oletko huolissasi ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista veden laatuun ja saatavuuteen?

Kyllä, molemmista

 

14. Tehdäänkö ilmastonmuutoksesta johtuvien veden laatuun ja saatavuuteen kohdistuvien vaikutusten torjumiseksi mielestäsi riittävästi?

Ei

 

Perustelumme (kysymyksien 13 ja 14 vastauksille)

Monissa Euroopan osissa, etenkin Välimerellä, ilmastonmuutos tulee todennäköisesti lisäämään veden kysyntää ja vähentämään samalla vesivaroja. Muualla Euroopassa lisääntyvä veden valuminen, tulvat ja merenpinnan nousu muodostuvat ongelmaksi ja vaikuttavat myös veden laatuun ja juomavesi-infrastruktuuriin. Olemme jo saaneet esimakua näistä ilmiöistä, ja ne tulevat vain voimistumaan tulevien vuosien aikana. On tärkeää huomioida, ettei vedenpuutteen ja tulvien takana ole pelkästään ilmastonmuutos, vaan myös vesivarojen väärinkäyttö ja laiminlyöminen. Hallitusten on tehtävä paljon enemmän voidakseen vastata kestävän maanviljelyn, energiantuotannon ja teollisuuden vedentarpeeseen ja kasvattaa samalla eliökantoja ja makean veden ekosysteemejä. VPD on täydellinen työkalu tämän haasteen selättämiseen.

 

22. Kuinka hyvin tunnet seuraavat EU:n säädökset ja niissä säädetyt vaatimukset?

  • Vesipuitedirektiivi: Melko hyvin
  • Pohjavesidirektiivi: Melko hyvin
  • Ympäristönlaatunormeista annettu direktiivi: Melko hyvin
  • Tulvadirektiivi: Melko hyvin

 

23. Ovatko edellä mainitut EU:n säädökset vähentäneet osaltaan jokien ja järvien saastuneisuutta ja lisänneet niiden turvallisuutta kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna?

Kyllä, huomattavasti

 

Perustelumme

Yhdyskuntajätteiden ja teollisten jätteiden (esim. ammoniumin ja fosfaatin) määrä useimmissa Euroopan joissa ja järvissä on vähentynyt huomattavasti. Suurimman osan kylpykelpoisista joista ja järvistä on myös todettu olevan hyvälaatuisia. Haasteita on kuitenkin edelleen ratkottavana, etenkin mitä tulee maataloudesta leviäviin saasteisiin.

 

24. Ovatko seuraavat EU:n säädökset vähentäneet osaltaan pohjaveden saastuneisuutta maassasi ja lisänneet sen turvallisuutta kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna?

Kyllä, huomattavasti

 

Perustelumme

Koska pohjavesi reagoi jokia ja järviä hitaammin saasteita vähentäviin toimenpiteisiin, saastumisen vähenemistä on vaikeampi havaita pohjavedessä. Maatalouden aiheuttama paine on edelleen pääsyyllinen Euroopan pohjaveden huonoon tilaan.

 

25. Millaiseksi arvioit edellä mainittujen EU:n säädösten kokonaisvaikutuksen vesivarojen hallinnan parantamiseen, veden määrä ja saatavuus mukaan luettuna?

Suuri vaikutus

 

Perustelumme

VPD:n on ollut tärkein tekijä laadittaessa tiukempia ja kunnianhimoisempia kansallisia lainsäädäntöjä, joilla turvataan kestävä vedenkäyttö ja suojellaan makean veden ekosysteemejä saastumiselta, liialliselta vedenotolta ja haitallisilta olosuhdemuutoksilta. Esimerkit eri puolilta Eurooppaa osoittavat, että oikeanlaisesti toteutettuna VPD on johtanut parannuksiin vedenhuollossa. Tämän seurauksena makean veden ekosysteemin tila ja monimuotoisuus on parantunut, mistä on hyötyä niin ihmisille, luonnolle kuin taloudellekin. Vaikka tämän lain toteuttaminen ja toimeenpano vaativat vielä paljon töitä, VPD sopii tarkoitukseen, johon se on suunniteltu.

 

26. Millaiseksi arvioit edellä mainittujen EU:n säädösten kokonaisvaikutuksen jokisuiden vaihettumisalueiden ja rannikkovesien (vuonot, jokien suualueet, laguunit ja suistoalueet mukaan luettuna) pilaantumisen ehkäisemiseen?

Suuri vaikutus

 

Perustelumme

VPD tarjoaa jokisuille ja rannikkovesille saman suojan saasteilta kuin joille ja järville. Näiden vesien tilassa onkin havaittu parannusta kemikaalisaasteiden osalta. Kuitenkin suhteellisesti suurempi osa jokisuista ja rannikkovesistä on saastunut verrattuna jokiin ja järviin. Tämä viittaa siihen, etteivät jäsenvaltiot hoida tehokkaasti saasteiden aiheuttamaa painetta vuonoissa, estuaareissa, laguuneissa ja suistoissa.

 

Lisähuomautukset:

Välitän makean veden ekosysteemien nykyisestä ja tulevasta tilasta. Olen samaa mieltä ympäristönsuojeluryhmien kanssa siitä, että EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) on tarkoituksenmukainen, ja sen ansiosta vesistöjämme on suojeltu ja kunnostettu. Se on myös tuonut taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Huomioittehan yksityiskohtaisemman vastaukseni siihen, miksi VPD on vaikuttava, tehokas, olennainen, johdonmukainen ja lisäarvoa tuottava kuulemisen toisen osan kommenteissa.


Ympäristöstä välittävänä kansalaisena vastustan VPD:n muuttamista ja haluan, että sen korkeita standardeja ylläpidetään ja että ne saavutetaan koko Euroopassa. Tällä hetkellä jäsenvaltioita ei juurikaan kiinnosta toteuttaa VPD:tä. Tästä on todisteena tehottomat valuma-alueiden hallintasuunnitelmat, huonosti toteutetut toimintaohjelmat, valvontatoimien toteuttamiseen jaettu riittämätön rahoitus ja VPD:n sallimien erilaisten poikkeuksien liikakäyttö (ja väärinkäyttö). Jäsenvaltioiden täytyy toteuttaa VPD:tä täysimääräisenä, ja Euroopan komission tulee tehostaa toimeenpanoa.

 

 

 

Osa II - Kysely asiantuntijasidosryhmille

 

1. Missä määrin edellä mainittujen direktiivien täytäntöönpano on osoittautunut tehokkaaksi seuraavien tulosten saavuttamisessa?

  • Tilan huonontumisen ehkäiseminen: Kohtalaisen tehokas
  • Vesiekosysteemien suojelu ja parantaminen: Kohtalaisen tehokas
  • Pintavesien kemiallisen pilaantumisen vähentäminen: Erittäin tehokas
  • Pintavesien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen vähentäminen: Melko tehokas
  • Pohjavesien kemiallisen pilaantumisen vähentäminen: Erittäin tehokas
  • Pohjavesien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen vähentäminen: Melko tehokas
  • Pohjavesimuodostumien suojelu ehtymiseltä: Melko tehokas
  • Kestävän vedenkäytön edistäminen: Melko tehokas
  • Pintavesien hydrologis-morfologisten olosuhteiden parantaminen: Melko tehokas
  • Meri- ja rannikkovesien suojelun edistäminen: Melko tehokas
  • Riittävien investointien varmistaminen infrastruktuuriin ja toimenpiteisiin: Melko tehokas
  • Juomaveden tuotantokustannusten vähentäminen: Kohtalaisen tehokas
  • Kuivuuden vaikutusten hillitseminen: Kohtalaisen tehokas
  • Tulvariskien hallinta: Kohtalaisen tehokas
  • Riittävän laadukkaan vesihuollon edistäminen: Kohtalaisen tehokas

 

Perustelumme

Lainsäädännön tehokkuus kulkee käsi kädessä sen kanssa, kuinka sitä on toteutettu. Lainsäädäntö on ollut kohtalaisen tai erittäin tehokas, kun riittäviin toimenpiteisiin on ryhdytty (esimerkiksi kielletty vaarallisia kemikaaleja kemikaalisaasteiden vähentämiseksi). Muiden tavoitteiden saavuttaminen, kuten maatalouden ravinnejätteiden vähentäminen, vaatii lisää tehokkaita toimenpiteitä.

 

3. Onko direktiivin kaikki vaatimukset tietojesi mukaan pantu maassasi tehokkaasti täytäntöön ja valvotaanko niiden noudattamista tehokkaasti?

Ei

 

Jos ei, mainitse esimerkkejä merkittävimmistä puutteista:

Vesipuitedirektiivi:

  • Tehottomat vesipiirin hoitosuunnitelmat (RBMP) ja toimintaohjelmat, jotka eivät sisällä asianmukaisempia ja kustannustehokkaampia toimenpiteitä keskeisten paineiden hoitamiseksi. Hyvin usein jopa tiettyjä vesipolitiikan osa-alueita (esim. nitraatteja, teollisuuspäästöjä) käsittelevissä EU-laeissa esitetyt perustoimenpiteet puuttuvat. Toimenpiteet ovat usein liian epämääräisiä eivätkä vastaa paineita, ja ne ovat liian usein vapaaehtoisia, sillä hallitukset epäröivät määrätä pakollisia toimenpiteitä. Myös suuren mittakaavan ennallistamistoimenpiteet puuttuvat.
  • Puutteelliset tavat seurata, arvioida ja luokitella vesistöjen tilaa. Tilaan ja sen huononemisen syihin liittyy epäselvyyttä; usein hyvin ilmiselvä paine tai pilaantuminen jää huomaamatta.
  • RBMP:ille ja toimintaohjelmille ei osoiteta riittävää rahoitusta valvontatoimien toteuttamiseen. Suunnitelmia EU-rahoituksen saamiseksi ei esitetä, kuin ei myöskään tapoja, joilla veden käyttäjät voisivat maksaa sopivan osan kustannuksista, joita syntyy veden käytöstä tai keskeisten tekijöiden (esim. maatalouden) aiheuttamien saasteiden puhdistamisesta. Veden tilan parantumisen tuomia hyötyjä ympäristölle, yhteiskunnalle ja taloudelle ei tunnisteta.
  • Joissain valtioissa kansalliset lait estävät olemassa olevien lupien arvioinnin ja muuttamisen, esim. vesivoiman ja vedenoton osalta (vesioikeudet). Näin ollen VPD:n tavoitteisiin sitoutuminen ei ole taattua.
  • Erilaisten poikkeusten liikakäyttö ja väärinkäyttö. Usein perustelut näille poikkeuksille ovat riittämättömät, eikä ole selvää, millä toimenpiteillä tavoitteita kohti edetään. Joskus tiettyihin aloihin, esim. tulvahallintaan, sovelletaan kokonaisvaltaisia poikkeuksia.
  • Läpinäkyvyyden ja yleisön osallistumisen puute. Veden hoitoon liittyvät päätökset, mukaan lukien RBMP-prosessit, eivät ole läpinäkyviä. Aina ei ole selvää, kuinka päätöksiä tehdään ja miten sidosryhmien näkemykset otetaan huomioon.

 

Perustelumme

Monet valtiot eivät ole vielä panneet kaikkia vaatimuksia täytäntöön. Valitut vapaaehtoiset toimenpiteet eivät esimerkiksi riitä ratkaisemaan maatalouden aiheuttamaa saastumista, tai niille ei ole osoitettu rahoitusta. Monet hallitukset ovat väärinkäyttäneet VPD:n joustavia mekanismeja ja madaltaneet tavoitteita sekä pidentäneet aikavälejä, joiden sisällä jokiemme, järviemme ja pohjavesiesiintymiemme tilaa pitäisi parantaa. Saastuttajia ei ole myöskään saatu korvaamaan vesiympäristöille aiheuttamiaan vahinkoja.

 

4. Vesipuitedirektiivin mukaan vesistön tilan katsotaan olevan hyvä vain, jos kaikkien asiaankuuluvien laatutekijöiden tila on hyvä ja hyvän tilan laatunormit täyttyvät (”yksi ylittyy - kaikki ylittyvät” -lähestymistapa). Missä määrin olet samaa mieltä seuraavista väittämistä?

  • “Yksi ylittyy - kaikki ylittyvät” -periaatteella varmistetaan, että kaikki merkitykselliset paineet otetaan asianmukaisesti huomioon maasi menetelmissä ekologisen tilan arvioimiseksi: Pitkälti samaa mieltä
  • ”Yksi ylittyy - kaikki ylittyvät” -lähestymistapa antaa selvän kuvan siitä, missä tarvitaan parannuksia: Pitkälti samaa mieltä
  • Arviointitulosten huomioon ottaminen “yksi ylittyy - kaikki ylittyvät” -periaatteen mukaisesti mahdollistaa toimenpiteiden asianmukaisen priorisoinnin: Pitkälti samaa mieltä
  • Olisi helpompi kertoa suurelle yleisölle, missä on saavutettu edistystä, jos julkaistun virallisen tilan ei tarvitsisi perustua ”yksi ylittyy - kaikki ylittyvät” -periaatteeseen: Eri mieltä
  • Luokitteluun sovellettava “yksi ylittyy - kaikki ylittyvät” -lähestymistapa kannustaa jäsenvaltioita parantamaan vesistöjä, joiden tila on jo lähellä hyvää, pikemminkin kuin huonokuntoisia vesistöjä: Eri mieltä
  • Kannattaisi tutkia, miten ”yksi ylittyy - kaikki ylittyvät” -arviointia voidaan täydentää tarkemmilla tiedoilla ekologisessa tilassa saavutetusta edistyksestä: Eri mieltä
  • Luopuminen “yksi ylittyy - kaikki ylittyvät” -periaatteeseen perustuvasta arvioinnista aiheuttaisi vaaran, että ratkaisemattomat kysymykset unohdetaan: Pitkälti samaa mieltä

 

Perustelumme

VPD seuraa tieteellistä “yksi ylittyy - kaikki ylittyvät” -periaatetta. Se tarkoittaa, että jos esimerkiksi kalojen tila ei täytä standardeja, jokea tai järveä ei voida katsoa terveeksi, vaikka veden laatu olisi parantunut. Viranomaiset voivat kuitenkin raportoida samaisen joen tai järven tilan parantumisesta kemikaalisaasteiden osalta, eikä periaate estä perusteltua toimintaa vaan varmistaa, että kaikki veteen liittyvät ongelmat otetaan huomioon. Se tunnistaa, että makean veden ekosysteemit koostuvat toisistaan riippuvaisten lajien ja fysikaalisten prosessien välisistä monimutkaisista suhteista. Ennalta varautuva lähestymistapa näihin monimutkaisiin vuorovaikutusten verkostoihin, joiden toimintaa emme täysin ymmärrä, kuuluu periaatteeseen.

 

17. Sovelletaanko kustannusten kattamisen periaatetta (vesipuitedirektiivin 9 artikla) mielestäsi maassasi?

Ei

 

Jos ei tai vain jossain määrin, kerro miksi:

Vaikka suurin osa EU:n jäsenvaltioista loi tai sääti VPD:n mukaisia vedenhinnoittelumekanismeja, asianmukainen vedenhinnoittelu on edelleen merkittävä haaste:

  • Vedenhinnoittelua ei ole otettu kokonaisvaltaisesti käyttöön eri aloilla, vaan se rajoittuu usein jäteveden käsittelyyn ja juomaveteen.
  • Hinnat eivät vastaa todellista kustannusta, sillä ympäristö- ja/tai luonnonvarakustannukset otetaan niissä harvoin huomioon. Usein ympäristö- ja luonnonvarakustannuksia ei edes lasketa.
  • Jotkut mekanismit ovat valikoivia eivätkä ota huomioon tiettyjä suuria käyttäjiä tai saastuttajia. Eri käyttäjien osuus maksuista on monesti hyvinkin epäsuhtainen, ja kotitaloudet maksavat usein enemmän kuin maatalouden ja/tai teollisuuden toimijat.

 

Perustelumme

Lainsäädäntö velvoittaa valtioita maksattamaan saastuttajia aiheuttamiensa ongelmien vaatimista toimenpiteistä. Näin ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut. Jotkut hallitukset ovat korottaneet vesilaskuja sen sijaan, että ottaisivat käyttöön taloudellisia ohjauskeinoja, joiden myötä esimerkiksi teollisen tason maanviljelijät maksaisivat aiheuttamastaan vesien saastumisesta.

 

24. Kun otetaan huomioon vesipuitedirektiivin tavoitteet ja hyödyt, onko olemassa näyttöä siitä, että direktiivi on aiheuttanut kohtuutonta hallinnollista rasitusta (kansallisille, alueellisille tai paikallisille) viranomaisille, talouden toimijoille (esim. teollisuus, vesiyhtiöt), yksittäisille kansalaisille tai muille osapuolille?

Ei

 

Perustelumme

Vesistöjemme elvyttämisellä on hintansa. Terveiden jokien, järvien ja kosteikkojen tarjoamat hyödyt ovat kuitenkin hintansa väärtejä. Taloudellisten alojen, jotka ovat vastuussa vesistöihimme kohdistuvista paineista, on ryhdyttävä toimiin näiden ongelmien ratkomiseksi. Ei ole näyttöä sille, että VPD:n määräämät velvoitteet olisivat kohtuuttomia. Lisäksi VPD:iin sisältyy useita oikeudellisia mekanismeja sen varmistamiseksi, ettei toimenpiteisiin ryhdytä, jos ne todetaan liian kalliiksi tai liian suureksi taakaksi toimialalle, esim. vesivoiman tuottajille.

 

34. Onko vesipuitedirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin, pohjavesidirektiivin ja tulvadirektiivin täytäntöönpano mielestäsi lisännyt kansalaisten ymmärrystä veden hyvän laadun merkityksestä ympäristölle ja ihmisten terveydelle sekä siitä, miten se voidaan saavuttaa?

Jossain määrin

 

Jos ei tai vain jossain määrin, kerro miksi:

VPD:iin sisältyy monta tärkeää velvoitetta, jotka oikein toteutettuna voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään ja arvostamaan veden tärkeyttä ja varmistaa tuen VPD:n tavoitteiden saavuttamiselle jatkossakin. Joitain positiivisia esimerkkejä lukuun ottamatta VPD:n yleisön osallistamisvaatimuksia ei ole kuitenkaan täysin toteutettu. Ohi on mennyt monta mahdollisuutta jakaa kunnolla tietoa terveiden makean veden ekosysteemien hyödyistä, ottaa ihmiset osaksi kunnianhimoisen VPD:n toteuttamista ja kasvattaa yhteisön tukea. 

 

Perustelumme

EU-laeissa säädettyjen velvoitteiden ansiosta tiedämme paljon enemmän vesistöjemme tilasta ja ratkaisua vaativista ongelmista. Meillä on myös tietoa siitä, missä on onnistuttu palauttamaan tulva-alueita ja vähentämään tulvavahinkoja tai purkamaan patoja kalojen vaeltamisen sallimiseksi. VPD myös velvoittaa hallituksia ottamaan kansalaiset mukaan tekemään päätöksiä jokiensa, järviensä ja rannikkojensa tulevaisuudesta. Hallitukset eivät kuitenkaan ole tunnistaneet vesistöjen ja terveiden ekosysteemien arvoa, vaan ne nähdään ensisijaisesti veden ja sähkön lähteinä. Makean veden kalakannat, luonnollinen tulvasuoja kaupungeille, suistoja nousevalta merenpinnalta suojeleva sedimentti ja muut kriittiset hyödyt jäävät usein huomiotta.

 

37. Ovatko jotkin vesipuitedirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin, pohjavesidirektiivin ja tulvadirektiivin näkökohdat nykyisin vanhentuneita vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi tai tulvariskin pienentämiseksi?

  • Vesipuitedirektiivi: Eivät
  • Pohjavesidirektiivi: Eivät
  • Ympäristönlaatunormeista annettu direktiivi: Eivät
  • Tulvadirektiivi: Eivät

 

Perustelumme

Lainsäädännössä asetetut velvoitteet ovat yhä relevantteja, sillä vesistöihimme kohdistuu jatkuvasti lisää paineita ja vedentarve kasvaa. Lisäksi tulvat ja kuivuus lisääntyvät ja voimistuvat. EU:n vesilainsäädäntö on tarpeeksi joustava vastatakseen alati muuttuviin olosuhteisiin, myös ilmastonmuutokseen tai uusiin teknologisiin ja taloudellisiin kehityksiin.

 

38. Mahdollistavatko ekologisen tilan arviointia koskevat vesipuitedirektiivin säännökset riittävästi ilmastonmuutoksen vaikutusten erottamisen muista vaikutuksista?

Kyllä, erittäin hyvin

 

Perustelumme

VPD velvoittaa jäsenvaltioita arvioimaan vesistöihimme kohdistuvia paineita. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on kohdeltava lisäpaineena ja otettava kunnolla osaksi valtioiden vesipiirien hoitosuunnitelmia. Yhteyden ilmastonmuutoksen ja muiden paineiden välillä voi ottaa hyvin huomioon määrittelemällä ”ekologinen tila” huolella. Lisäksi VPD:n joustava suunnitteluprosessi soveltuu hyvin ilmastonmuutoksen vaikutusten hoitamiseen.

 

42. Ovatko vesipuitedirektiivin ja pohjavesidirektiivin säännökset riittävät suojelemaan pohjavesimuodostumia tekniikan kehitykseltä, kuten vesisärötykseltä?

Kyllä

 

Perustelumme

VPD:iä ja sen tytärtä, pohjavesidirektiiviä, voi soveltaa uusien teknologisten kehitysten tuomiin paineisiin, sillä VPD:ssä noudatetaan ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja velvollisuutta vastata kaikkiin vesistöihin kohdistuviin paineisiin – sekä arvioimalla paineita että löytämällä kustannustehokkaita toimenpiteitä niiden hoitamiseksi. Vesisärötys on yksi näistä paineista, ja se voi vaikuttaa pohjaveteen kahdella mahdollisella tasolla: särötysnesteeseen käytettävän veden lähteenä ja käytetyn palautusveden (jäteveden) määränpäänä. Saasteiden vapauttaminen suoraan pohjaveteen (esimerkiksi hydraulisista murtumista) on kiellettyä VPD:n nojalla. Yhdessä muun EU-lainsäädännön kanssa (esim. YVA-direktiivi, lintu- ja luontodirektiivit, kaivosjätedirektiivi, REACH-asetus, biosidiasetus, ympäristövastuuta koskeva direktiivi) vesisärötystä voidaan säännellä suunnittelusta ja yleisön kanssa tehdyistä päätöksistä aina ympäristövaikutusten korjaamiseen jäsenvaltioiden kesken ja toiminnan lopettamiseen.

 

46. Kuinka johdonmukaisia vesipuitedirektiivi, ympäristönlaatunormeista annettu direktiivi, pohjavesidirektiivi ja tulvadirektiivi ovat mielestäsi sisäisesti?

Täysin johdonmukaisia sisäisesti

 

Perustelumme

VPD otettiin käyttöön, jotta vesipolitiikkaa EU:n sisällä saataisiin yhtenäistettyä. Merkittäviä vesiin kohdistuvia paineita käsitellään nyt yhteisen sääntelyjärjestelmän sisällä, ja osa EU:n vesilainsäädännöistä on yhtenäisiä. Määräajat ja tietyt toimet, kuten yleisön osallistuminen, on koordinoitava.

 

49. Onko vesipuitedirektiivin, ympäristönlaatunormeista annetun direktiivin, pohjavesidirektiivin ja tulvadirektiivin kollektiivisten toimien muodostama oikeuskehys mielestäsi johdonmukainen seuraavien ympäristöä koskevien / alakohtaisten politiikanalojen kanssa?

  • Vihreää infrastruktuuria koskeva EU:n strategia: Täysin johdonmukainen
  • Luonnon monimuotoisuutta koskeva politiikka: Täysin johdonmukainen
  • Kemikaalipolitiikka: Täysin johdonmukainen
  • Mertensuojelupolitiikka: Täysin johdonmukainen
  • Ilmastonmuutokseen mukautumista ja sen vaikutusten lieventämistä koskeva politiikka: Osittain johdonmukainen
  • Teollisuuden päästöjä koskeva politiikka: Täysin johdonmukainen
  • Ilmanlaatua koskevat toimintapolitiikat: Täysin johdonmukainen
  • Jätepolitiikka: Täysin johdonmukainen
  • Resurssitehokkuus: Täysin johdonmukainen
  • Ympäristövastuu: Täysin johdonmukainen
  • Ympäristörikollisuus: Täysin johdonmukainen
  • Liikennepolitiikka: Epäjohdonmukainen
  • Terveydensuojelu: Täysin johdonmukainen
  • Maatalouspolitiikka: Epäjohdonmukainen
  • Tutkimus ja innovointi: Täysin johdonmukainen
  • Life+ -rahoitus: Täysin johdonmukainen
  • Aluepolitiikka: Osittain johdonmukainen
  • Pelastuspalvelutoimintaa koskeva politiikka: Osittain johdonmukainen
  • Muu: Energia: Epäjohdonmukainen

 

Esitä huomautuksia:

Suuri osa EU:n ympäristölainsäädännöstä ja EU:n ympäristöpolitiikasta tukee VPD:ä ja sen tytärdirektiivejä – ja päin vastoin. EU:n vesisäännöstön tavoitteita heikentää kuitenkin se, ettei sitä ole yhdistetty muihin alakohtaisiin politiikkoihin (etenkään maatalouteen, liikenteeseen ja energiaan). On painotettava, ettei tämä yhtenäisyyden puute johdu EU:n kestävän vedenhuollon oikeudellisista puitteista. Analyysit osoittavat, että vesiasioiden heikko yhdistäminen muihin politiikan osa-alueisiin on syypää EU:n vesilain huonoon toteutumiseen, ja tämä ilmenee eri tasoilla. Koordinoinnin ja yhtenäisen politiikan puute näkyy esimerkiksi siinä, etteivät valtiot tartu EU:n taloudellisten mekanismien (etenkään koheesiopolitiikkarahastojen ja yhteisen maatalouspolitiikkarahastojen) tarjoamiin sijoitusmahdollisuuksiin VPD:n toteuttamiseksi. Sen sijaan ne rahoittavat toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat VPD:n toteuttamista (esim. tekniset tulvahallintaratkaisut, liikenne, kastelu ja maankuivatus). Koordinointi hallinnon eri viranomaisten ja osastojen välillä on myös tehotonta, minkä seurauksena vesipolitiikan ja muiden alakohtaisten politiikkojen (esim. maatalous, energia, liikenne) välillä ei ole koordinoitua täytäntöönpanoa. Tämä näkyy myös siinä, etteivät sijoitusten suunnitteluprosessit ole yhdenmukaisia (esim. maaseudun kehittämissuunnitelmat valmistellaan erillään vesipiirien hoitosuunnitelmista). Eri osastoilla on myös erilainen käsitys siitä, mikä on kestävää vedenhuoltoa (esim. ympäristö- ja maatalousosastot määrittelevät ”vesisäästöt” eri tavalla).

 

Perustelumme

VPD on ympäristölainsäädännön mukainen ja tukee sen tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. EU:n alakohtaisten politiikkojen edistämät kestämättömät toimet, erityisesti maatalous-, energia- ja liikennealoilla, ovat vaikeuttaneet VPD:n tavoitteiden saavuttamista huomattavasti. Vesistöjen suojelutavoitteista on tehtävä osa alakohtaista politiikkaa.

 

51. Kuinka paljon lisäarvoa saadaan siitä, että lainsäädäntöä annetaan EU:n tasolla, verrattuna siihen, mitä voitaisiin saavuttaa kansallisen/alueellisen tason lainsäädännöllä?

  • Vesipuitedirektiivi: Paljon lisäarvoa
  • Pohjavesidirektiivi: Paljon lisäarvoa
  • Ympäristönlaatunormeista annettu direktiivi: Paljon lisäarvoa
  • Tulvadirektiivi: Paljon lisäarvoa

 

Perustelumme

VPD on ollut tärkein tekijä laadittaessa tiukempia ja kunnianhimoisempia kansallisia lainsäädäntöjä, joilla suojellaan makean veden ekosysteemejä. Se on myös lisännyt yhteistyötä ja useamman EU-maan läpi kulkevien jokien, kuten Tonavan ja Reinin, suojelua yli valtiorajojen. VPD myös auttoi luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille.

 

Loppukysymykset

Jos haluat täydentää vastauksiasi tai esittää huomautuksia tai lisätietoja muista toimivuustarkastusta koskevista näkökohdista, voit tehdä sen alla olevassa kentässä.

Hyväkuntoiset makean veden ekosysteemit ovat minulle tärkeitä. VPD on minulle jonkin verran tuttu, ja olen samaa mieltä ympäristönsuojeluryhmien kanssa siitä, että se on tarkoituksenmukainen ja sen kunnianhimoiset tavoitteet ovat oikeutettuja:

  • VPD:ssä määritellyt keinot ovat sopivia estämään vesistöjen heikkenemistä, säilyttämään makean veden ekosysteemejä ja varmistamaan luotettavasti puhtaan veden saannin kaikkiin oikeutettuihin vedenkäyttötarkoituksiin. VPD on johtanut tiukempien kansallisten vesiensuojelulakien säätämiseen, ja myös EU:n tasolla tapahtuvat toimet ovat oikeutettuja, koska makean veden ekosysteemit eivät noudata valtioiden rajoja. VPD on tarpeeksi joustava sovittaakseen yhteen sosioekonomiset huolenaiheet, hallintorakenteet, paikalliset kulttuuriset tavat ja perinteet.
  • VPD on asianmukainen tapa käsitellä erilaisia EU:n vesistöjen kohtaamia paineita ja vesiin liittyviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita (mukaan lukien ilmastonmuutos ja uudet teknologiset innovaatiot kuten vesisärötys). Ekosysteemien tilan kuvaaminen VPD:n ns. heikoimman lenkin periaatteella (”one-out-all-out”) on edelleen tärkeää, kuten myös oikeanlainen vedenhinnoittelu, joka on yhdenmukainen saastuttaja/käyttäjä maksaa -periaatteen kanssa.
  • Oikealla tavalla toteutettuna VPD on ollut tehokas tapa suojella ja kunnostaa makean veden ekosysteemejä. EU:n vesistöjen nykyinen huono tila johtuu siitä, ettei hallituksellani ole kunnianhimoa ja poliittista tahtoa käsitellä olennaisimpia vesistöihimme kohdistuvia paineita. Se EI johdu VPD:n lainsäännöksistä ja lähestymistavasta vedenhuoltoon.
  • Luonnon suojelemisen lisäksi VPD tuo taloudellista lisäarvoa ja yhteiskunnallisia hyötyjä (esimerkiksi vedenkäsittelyn luomien lisäkustannusten välttäminen, kuivuuden ja tulvien aiheuttamien taloudellisten menetysten ehkäiseminen, terveyshyödyt).
  • VPD on johdonmukainen muiden EU:n ympäristölakien kanssa ja tukee EU:n taloudellisen kehityksen tavoitteita. EU:n alakohtaisten politiikkojen edistämät kestämättömät toimet (erityisesti maatalous, energia, liikenne) vaikeuttavat kuitenkin VPD:n tavoitteiden saavuttamista huomattavasti.

Vetoan komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta vesipuitedirektiiviä ei muutettaisi, vaan että se pantaisiin täytäntöön ja sitä toteutettaisiin paremmin ja että vesiensuojelutavoitteet yhdistettäisiin muihin alakohtaisiin politiikkoihin (erityisesti maatalous, energia, liikenne, tulvahallinta).

Toimi nyt

Osallistu nyt!

 
Hyväksyn tietosuojakäytännön*
Hyväksyn edellä mainitun tietosuojakäytännön. Tietoni tallennetaan kampanjan ajaksi. Ymmärrän, että tietoni välitetään Euroopan komissiolle, joka käsittelee niitä julkisessa kuulemisessa. Annan Euroopan komissiolle luvan julkaista vastaukseni nimettömänä.
Lue vastaukset, jotka lähetetään puolestasi Euroopan komissiolle
Täytä kaikki kentät
Tarkista sähköpostiosoitteesi
Olet jo osallistunut
Hyväksy tietosuojalauseke
Tapahtui virhe. Päivitä sivu tai yritä uudelleen myöhemmin.
*Pakollinen kenttä
 
375 386 käyttäjää ovat jo kertoneet mielipiteensä. Auta meitä saavuttamaan tavoitteemme, joka on 400 000 osallistujaa!

Kolminkertaista vaikutuksesi!

Kiitos osallistumisesta vesien suojelemiseen!

Auta meitä jakamaan tietoa.

Pyydä ystäväsi mukaan.
P.S.: Muista vahvistaa uutiskirjeen tilaus sähköpostitse.